Tuomas Harju

Vastaukseni YLE:n vaalikoneen väittämiin

2. ”Kunnassani tulisi tarjota mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä suomenkielisissä kouluissa jo ennen peruskoulujen kuudetta luokkaa.”

Täysin samaa mieltä. Helsingissä tulee olla jatkossakin mahdollisuus opiskella vieraita kieliä laajasti ja useissa kouluissa. Kielten opetus on tärkeää ja erinomainen tapa oppia ymmärtämään kulttuuria laajemmin. Ruotsin kielen osaaminen on tärkeää Suomessa ja avaa ovia yhteiskunnassa.

3. ”Kuntani tulisi asettaa yläraja peruskoulun opetusryhmien koolle.”

Täysin samaa mieltä. Koulujen ryhmäkoot on syytä pitää maltillisina, jotta opettaja voi ottaa jokaisen lapsen tarpeet mahdollisimman hyvin huomioon. Varsinkin ala-asteella tämä tulisi varmistaa asettamalla ryhmäkoolle yläraja. Puolueeni on ehdottanut 20 oppilasta. Ryhmäkoot ovat yksi tapa varmistaa, että suomalainen peruskoulu säilyy laadukkaana jatkossakin.

4. ”Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuoan tarjoamista.”

Täysin samaa mieltä. Eettisistä, terveys- ja ympäristösyistä liharuoan tarjoaminen nykyisessä määrin ei ole kauaskantoinen ratkaisu. Liharuoan vähentäminen on linjassa yleisten ravitsemussuositusten kanssa.

5. ”Kunnan pitää tukea rahallisesti alle 3-vuotiaiden lasten hoitamista kotona.”

Jokseenkin eri mieltä. Kotihoidon tukea maksaa pääasiassa Kela, mutta lisäksi maksetaan myös Helsinki-lisää. Helsingissä asumiskustannukset ovat korkeat ja aivan pienten lasten hoitamista on syytä tukea. Päiväkodeissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset kehittävät lasten erilaisia taitoja. Laadukas varhaiskasvatus takaa lapsille hyvän pohjan oppia koulussa ja varhaiskasvatuksen laaja kattavuus vähentää oppimiseroja.

6. ”Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.”

Jokseenkin eri mieltä. Kouluissa pitää tarjota uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetusta, joka kasvattaa ymmärrystä eri kulttuureista. En näe syytä muokata suomalaisen peruskoulun kouluvuoden perinteitä.

7. ”Kuntani pitää houkutella asukkaita vauvarahalla.”

Täysin eri mieltä. Helsingissä ns. vauvarahan maksamiselle ei ole nähty tarvetta. Syntyvyyttä ei lisätä paikallisesti maksettavilla vauvarahoilla, vaan varmistamalla että lasten hankkimisen tukena olevat julkiset palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Kertaluontoista summaa tärkeämpiä lasten kasvattamiselle ovat kunnan terveys-, koulutus- ja työllisyyspalvelut.

8. ”Jos kunnan tuloja ja menoja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja leikkaamalla kuin veroja korottamalla.”

Jokseenkin eri mieltä. Helsingin taloutta on hoidettava vastuullisesti. Tarpeelliset julkiset palvelut on oltava mahdollisimman kattavasti saatavilla kaikille. Leikkaamisen pitäisi olla vaihtoehtona vasta, jos muita realistisia keinoja tasapainottamiseksi ei ole.

9. ”Pääomatulot on pidettävä kunnallisverotuksen ulkopuolella.”

Jokseenkin samaa mieltä. Kuntatalouden tasapainottamiseksi ja verotuksen tehostamiseksi olisi syytä selvittää kiinteistöveroa. Esimerkiksi Helsingissä korotettu kiinteistövero voisi saada tyhjillään olevia keskusta-asuntoja paremmin markkinoille. En näe, että Helsingissä olisi tarpeen sisällyttää pääomaveroja kunnallisverotukseen. Verotuksen tulee olla selkeää ja vaikutuksiltaan vähäisiä uusia veroja on lähtökohtaisesti vältettävä.

10. ”Kunnan on ostettava ensisijaisesti palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.”

Jokseenkin eri mieltä. Kilpailutuksissa ei mielestäni pitäisi suosia tiettyjä omistusmuotoja. Pääasia on että palvelut toteutetaan laadukkaasti ja luotettavasti. Kunta omistaa yhtiöitä, jotta ne voivat tuottaa kunnan tarvitsemia palveluita mahdollisimman tehokkaasti, mikä antaa niille edellytykset menestyä palveluiden kilpailutuksissa. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin ja varsinkin pienhankintoihin. Siksi pitää varmistaa estämällä hankintojen perusteeton yhdistäminen ylisuuriksi paketeiksi.

11. ”Kuntien pitää osallistua maakuntalentojen rahoittamiseen.”

Täysin eri mieltä. Maakuntalentojen tukeminen on ilmastollisesti kestämätöntä. Resurssit pitää ohjata junaliikenteen kehittämiseen ja nopeuttamiseen. Jos lentoliikennettä maakuntakentille halutaan toistaiseksi jatkaa, tulee se järjestää markkinaehtoisesti.

12. ”Pienten paikkakuntien työttömille riittää, että tukea työnhakuun saa etänä.”

Jokseenkin eri mieltä.

13. ”Kunnan pitää tarvittaessa pakkolunastaa yksityisiä maa-alueita, jotta se saa tonttimaata rakentamiseen.”

Jokseenkin samaa mieltä. Pakkolunastus löytyy kunnan työkalupakista viimeisenä käytettävissä olevana keinona. Ensisijaisesti pitää pyrkiä maanomistajan kanssa ratkaisuun neuvottelemalla, mikä yleensä onnistuukin. Yhtenä vaihtoehtona pakkolunastukselle voi pk-seudulla hyödyntää rakentamattoman tontin korotettua kiinteistöveroa.

14. ”Kuntien pitää paikata valtion tekemät leikkaukset teattereiden rahoitukseen.”

Jokseenkin samaa mieltä. Valtio on kulttuurin rahoituksen pääasiallinen tukija. Kulttuurin valtionrahoitus on tulevina vuosina laskusuunnassa. Lyhyellä tähtäimellä Helsingin tulee varmistaa teattereidemme elinvoimaisuus paikkaamalla niiden rahoitusta. Sijoitukset kulttuuriin ovat kannattavia, sillä ne lisäävät kaupungin vetovoimaa verrattain pienin kustannuksin.

15. ”Kirjastoja pitäisi muuttaa itsepalvelukirjastoiksi, jotta kuntani voi säästää henkilöstön palkkakuluista.”

Täysin eri mieltä. Kirjastot ovat julkisten kulttuuripalvelujemme kruununjalokivi ja julkiset lähikirjastot ovat syystäkin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylpeydenaihe. Kirjastojen henkilökunta on osaavia ammattilaisia, joiden asiantuntemusta ei voi korvata koneilla ja joista luopuminen olisi järjestelmän alasajoa. Lähiöiden kirjastoissa pitää säilyttää sama palvelutaso kuin suurissa kirjastoissa. Itsepalveluaukioloa voi kokeilla aikaisin aamulla ja myöhään illalla aukioloaikojen pidentämiseksi, kuten joissakin kirjastoissa on jo tehty.

16. ”Kuntani pitää rahoittaa tapahtumia, jotka lisäävät erilaisten kulttuurien vuorovaikutusta.”

Täysin samaa mieltä. Erilaiset tapahtumat ja tempaukset rikastuttavat kaupunkielämää. Suurimmat kulttuurien vuorovaikutusta edistävät tapahtumat, kuten Maailma kylässä -festivaali, ovat myös matkailullisia vetonauloja. Tapahtumia pitää mielestäni järjestää vielä enemmän myös keskustan ulkopuolella, mistä hyvänä esimerkkinä Puotinharjun Puhos loves People. Kulttuuriin sijoitetut rahat maksavat itsensä moninkertaisena takaisin ja ovat pitkäkestoinen sijoitus.

17. ”Kotikuntani olisi hyvä osoittaa tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille Pride-liputuksella.”

Täysin samaa mieltä. Helsingissä on omaksuttu hyväksi käytännöksi jokavuotinen Pride-liputus. Liputus on tärkeää vähemmistöjen huomioimiseksi ja osoitus tuesta. Tämä vastaa myös omia arvojani.

18. ”Myös kuntani harvaan asutuilta alueilta pitää päästä palveluiden ääreen julkisella liikenteellä.”

Täysin samaa mieltä. Julkisen liikenteen palvelutason tulee olla houkutteleva myös Helsingin keskusta-alueen ulkopuolella. Jotta entistä useampi helsinkiläinen käyttäisi julkisia, on liikenteen palvelutasoa kohotettava niin, ettei auton omistaminen ole kauempana keskustasta välttämättömyys. Koko HSL-alueella palvelutason laadun korkeana pitäminen on edellytys joukkoliikenteen käyttäjien osuuden kasvattamiseksi. Mitä useampi käyttää joukkoliikennettä, sitä halvempana lippujen hinnat voidaan pitää kaikille.

19. ”Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.”

Jokseenkin samaa mieltä. Helsingin rajojen sisäpuolella olevat metsät ovat koko maan mittakaavassa vanhoja ja lajistoltaan monipuolisia. Muualla Helsingin kaupungin tulee olla vastuullinen metsänomistaja ja hoitaa metsiään viimeisimpien tutkimustietojen mukaisesti.

20. ”Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle.”

Jokseenkin eri mieltä. Helsingissä toimii perinteisesti teollisuutta, jolla on paikkansa monikasvoisessa pääkaupungissamme. Työpaikkoja pitää jatkossakin olla monipuolisesti eri aloilla. Helsinkiin ei ole kuitenkaan tarpeen sijoittaa lisää ympäristöä saastuttavia teollisuudenaloja, vaan mielummin korkean teknologian työpaikkoja, joille on hyötyä sijaita juuri täällä.

21. ”Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle.”

Täysin eri mieltä. Keskeinen vaaliteemani on, että Helsingin pitää kasvaa kestävästi ja järkevästi. Noin 10 000 asukkaan vuosivauhtia kasvava Helsinki tarvitsee lisää rakentamista, jotta asuntojen hinnat pysyvät kurissa ja pääkaupungissa voi asua, vaikka tulot olisivat matalammat. Järkevästi kasvaminen tarkoittaa sitä, että uusien asuinalueiden rakentaminen ja olemassa olevien alueiden täydennysrakentaminen tapahtuu nykyisin vajaakäytöllä oleville alueille, kuten entisille teollisuusalueille tai joutomaalle. Tämä säästää kaupunkilaisille tärkeää lähiluontoa, mikä on ratkaisevaa asuinalueen viihtyvyyden kannalta. Jokaisella helsinkiläisellä pitää olla helppo pääsy omaan lähimetsäänsä tai virkistysalueelle.

22. ”Kuntani on pyrittävä saavuttamaan hiilineutraalius jo ennen Suomen tavoitevuotta 2035.”

Täysin samaa mieltä. Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuonna 2030 ja tässä asiassa olemme suunnannäyttäjä koko Suomelle. Suorat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Helsingissä kivihiilestä luopumisen polttoaineentuotannossa seurauksena. Pian suurin päästöjentuottaja on liikenne. Kestävien kulkutapojen (joista merkittävimmät ovat kävely, julkinen liikenne ja pyöräily) osuutta kasvattamalla Helsinki voi vähentää näitä päästöjä.

23. ”Maahanmuuttajat vahvistavat kotikuntani elinvoimaa.”

Täysin samaa mieltä. Maahanmuuttajat ovat Helsingissä tärkeä ja kasvava väestöryhmä. Monimuotoinen Helsinki on tosiasia ja positiivinen asia. Helsinki, Suomen sykkivä sydän, pysähtyisi ilman maahanmuuttajia.

24. ”Kuntani pitää säästää maahanmuuttajien kotouttamisen palveluista.”

Täysin eri mieltä. Maahanmuuttajien osuus helsinkiläisistä kasvaa ja kotouttamisen palvelut ovat elintärkeä osa heidän sopeutumisessaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä palvelut ehkäisevät myös kaupunginosien välistä eriytymiskehitystä. Kotouttamisen palvelut täytyy ulottaa kaikille perheenjäsenille, myös nuorille.

25. ”Kuntani pitää kieltäytyä vastaanottamasta kiintiöpakolaisia.”

Täysin eri mieltä. Helsingillä on resurssit ja moraalinen vastuu ottaa osuutensa Suomeen vastaanotettavasta pakolaiskiintiöstä.

26. ”Helsingin tulee kieltää polttomoottoriajoneuvoilla ajaminen keskustassa.”

Jokseenkin eri mieltä. Keskusta on pidettävä saavutettavana kaikille helsinkiläisille. Virkamiesvalmisteluna ehdotettua polttomoottoriautojen täyskieltoa parempi keino on luoda kannustimia käyttää joukkoliikennettä, jos mahdollista. Sähköautojen yleistyessä polttomoottoriautojen osuus tulee joka tapauksessa pienenemään.

27. ”Helsingin pitää kieltää esimerkiksi Sinimustan liikkeen lukupiirin kaltaiset ääriliikkeiden tapahtumat kaupungin tiloissa.”

Täysin samaa mieltä. Kaikille kaupunkilaisille yhteisissä julkisissa tiloissa ei ole hyväksyttävää järjestää toimintaa, joka ei vastaa Helsingin kaupungin arvoja ja jotka ovat rasistisia kanssahelsinkiläisiä kohtaan.

28. ”Helsingin tulee ottaa käyttöön terveyskeskusmaksu palveluiden rahoittamiseksi.”

Täysin eri mieltä. Toisin kuin monissa muissa kunnissa, Helsingissä taloudellinen tilanne ei ole pakottanut ottamaan käyttöön terveyskeskusmaksuja. Julkisten terveysaseman maksuttomana pitäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä terveydellisen kuilun kasvamista eri tuloluokkien välillä. En myöskään tahdo yhdenkään helsinkiläisen päätyvän terveyskeskusmaksujen vuoksi ulosottoon, kuten muilla paikkakunnilla on nykyhallituksen toimenpiteiden seurauksena käynyt.

29. ”Helsingin tulee luopua nykymuotoisista painotetun opetuksen luokista, kuten erillisistä musiikkiluokista.”

Jokseenkin eri mieltä. Painotetun opetuksen luokista ei pitäisi luopua, sillä samalla menetettäisiin paljon opetuksesta saatavia hyötyjä. Painotettuja luokkia tulisi mahdollisimman laajasti useissa kouluissa ja eri alueilla. Erikoisluokat eivät saa osaltaan aiheuttaa Helsingin koulujen välistä eriytymiskehitystä.

30. ”Helsingin pitää osoittaa nykyistä enemmän tukea alueille, missä asuu enemmän syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä.”

Täysin samaa mieltä. Helsingissä on nimetty kaupunkiuudistusalueita, jotka saavat lisätukea vetovoiman parantamiseksi. Esimerkiksi alueellisesti kouluihin kohdennetut lisäresurssit ovat olleet tehokas tapa vähentää oppimisen eriarvoistumista. Kaupunkiuudistusalueiden lisäksi pitää lisätä resursseja myös pienemmille alueille, joissa on huono-osaisuuden keskittymiselle. Tällaiset syrjäytymisen taskut voivat olla pienempiä kaupunginosia tai jopa kortteleita, jotka eivät saa jäädä huomiotta.

31. ”Helsinkiin pitää palauttaa HSL:n A-vyöhykkeen edullinen kertalippu, vaikka se lisäisi kaupungin joukkoliikennekustannuksia.”

Jokseenkin samaa mieltä. Joukkoliikenteen pitäminen edullisena kaikille helsinkiläisille on minulle sydämen asia. Helsingin keskustassa A-vyöhykkeellä asuvat maan maksukykyisimmät julkisen liikenteen käyttäjät. Keskustassa on myös korkein julkisen liikenteen palvelutaso. A-vyöhykkeen sisällä liikkumista ei pidä tukea lähiöissä asuvien helsinkiläisten kustannuksella. Edullisemmat lippumuodot tulisi ulottaa kaikille vyöhykkeille.

32. ”Helsingin pitää palkata ennemmin lisää työvoimaa kuin ostaa koulujen lakisääteiset terveystarkastukset yksityisiltä lääkäriasemilta.”

Jokseenkin samaa mieltä. Yksityisiin lääkäripalveluihin ohjaamista tulisi välttää. Lakisääteiset terveystarkastukset on toteutettava, jos mahdollista, kaupungin omilla palveluilla. Koululaisten terveyden kannalta olisi hyvä, jos he saavat samalta taholta hoitoa koko koulupolkunsa aikana. Kouluterveydenhuollon resurssien ja työhyvinvoinnin varmistaminen on tässä avainasemassa. Yksityisten lääkäripalveluiden kysynnän kasvattaminen lisää usein pian myös kustannuksia.

33. ”Helsingissä on varaa alentaa tonttien vuokrahintoja ja näin pienentää monen kaupunkilaisen asumisen kustannuksia.”

Jokseenkin eri mieltä. Helsingissä pitää olla varaa asua myös kohtuuhintaisesti ja asumisen kustannusten kasvuun on kiinnitettävä huomiota. Tätä ei mielestäni pidä tehdä vanhoja vuokrasopimuksia muuttamalla, mikä koskisi vain pientä osaa helsinkiläisistä. Varsinkin kerrostaloasujalle tontin vuokran laskun vaikutus jää pieneksi eikä asumisen kustannusten yleisen hintatason noustessa näy välttämättä lainkaan. Jos ja kun Helsingillä on varaa kohtuuhintaisten asumisen mahdollistamiseksi kaikille, pitäisi resurssit kohdistaa uudistuotantoon ja palvelujen kehittämiseen.